Suuri osa television datavirrasta on tarpeetonta, sillä esimerkiksi monet uutiset voi aivan hyvin lukea netistä. Tyypillinen uutinen vie selostettuna ehkä noin kolme minuuttia lähetysaikaa. Jos oletetaan 3 Mbit/s datavirta, uutisen siirtämiseen tarvitaan 3 min · 60 s/min · 3 MBit/s= 540 MBit = 67,5 MB. Sen sijaan tekstinä sama uutinen on muutamia kymmeniä kilotavuja. Tekstiformaatti on ylivoimainen siinä mielessä, että lukiessaan ihminen (ainakin minä) saa keskittyä vain lukemiseen eikä tarvitse yrittää kuunnella ja katsella samaan aikaan. Liikkuva kuva uutislähetyksissä on monissa tapauksissa turhanpäiväistä täytettä, joka on kalliisti kuvattu. Tekstissä on myös helppo palata taaksepäin lukemaan uudelleen kohta, joka ensimmäisellä lukukerralla jäi ymmärtämättä. Huononäköisille on kehitetty nettiselaimia, jotka lukevat ääneen tekstiä. En tiedä miten huononäköiset ja -kuuloiset uutisensa kuluttavat, mutta tuskin ainakaan televisiolla.
Oikeastaan melko harvoin jonkin asian ymmärtäminen ja opetteleminen vaatii yhtäaikaista äänen ja liikkuvan kuvan toistoa. Sääennusteiden ilmanpaine- ja pilvianimaatiot käyttävät liikkuvan kuvan tehokkaasti hyödykseen. Ohjelmistomaailmassa video on hyödyllisimmillään esimerkiksi ohjelmiston käyttöä esittelevässä ruudunkaappausvideossa, jossa käyttäjä selostaa tekemisiään puheella. Samoin esimerkiksi jonkin koneen toiminnan ymmärtämistä voi helpottaa liikkuvan kuvan avulla. Tällöinkin todennäköisesti hyvin lyhyt videonpätkä riittää. Televisiossa esitettävä sisältö tulisi valikoida huolellisesti, jotta ei esitetä turhaa eikä toisaalta liian vaikeaa sisältöä. Yksi liikkuvaa kuvaa tarvitseva sisältötyyppi on viihde, jota ohjelmasisällöstä suuri osa jo onkin.
Television suosio riippuu hyvin paljon siitä, onnistutaanko televisioon hankkimaan ohjelmistoa, josta katsojat pitävät. Tässä onkin television suurin heikkous nettiin verrattuna - katsojalla ei ole sisältöön käytännössä juuri minkäänlaista valtaa. Toki katsoja voi vaihtaa kanavaa, mutta se ei silti välttämättä tuo ruutuun katsojan haluamaa sisältöä. Kaupalliset kanavat pyrkivät tietenkin optimoimaan ohjelmistonsa siten, että kanava saa mahdollisimman suuret katsojalukumäärät, joita kelpaa esitellä mainostajille. Ylellä on sikäli erilainen asema, että se ei ole niin riippuvainen katsojaluvuista. Toki televisiomaksun maksajien määräkin varmasti on sitä suurempi mitä suurempaa joukkoa Ylen tarjoama sisältö miellyttää. Mielestäni Ylen tärkeimpiä tehtäviä olisikin toteuttaa katsojien harvinaisempiakin toiveita. Itse kaipaisin enemmän asiaohjelmia, joista voi edes kuvitella olevan jotain hyötyä. Monet dramatisoidut dokumentit ovat mielestäni hyvin viihdyttäviä, jotkut jopa liiankin.
Televisio on alakynnessä myös aikasidonnaisuudessaan. Entäpä jos netissä palvelimet olisivat käytössä vain tiettyinä aikoina? Esimerkiksi uutisia pääsisi lukemaan kello 19.00-19.10, talousuutisia 19.10-19.20, urheilu-uutisia 19.20-19.25 ja sääennustetta 19.25-19.30. Pankkiin ja verkkokauppaan pääsisi halvimpaan aikaan aamu- ja iltapäivisin. Tämähän turhauttaisi käyttäjät aivan hermoromahduksen partaalle. Samantyyppinen aikataulusidonnaisuusongelma on myös julkisilla liikennevälineillä. Tuskin kukaan voi ennustaa minuutin tarkkuudella, kauanko kauppareissu kestää. Ei ole mukavaa elää aikataulupaineessa ja sen tuomassa epävarmuudessa.
Miten television katsoja löytää mieleisensä ohjelmat? Ohjelmalistauksien lukeminen on äärimmäisen tylsää puuhaa, koska siinä on sama ongelma kuin ohjelmavirran seulomisessa. Jaksaako kukaan lukea pitkiä ohjelmalistauksia, joissa 90 prosenttia on turhaa? Katsojalle pitäisi jollain hyvin helpolla tavalla saada tiedotettua juuri hänelle sopivista ohjelmista. Miten olisi esimerkiksi Etuovi.comin vahti, joka tiedottaisi vaikka sähköpostilla tai tekstiviestillä ohjelmistoon tulleesta katsojaa kiinnostavasta ohjelmasta? Entä jos netissä käytettäisiin samanlaista listausmenetelmää kuin televisiossa? Käyttäjät lukisivat luetteloita nettisivuista tai arpoisivat satunnaisia ip-osoitteita tai urleja.
Ylen ohjelmaoppaan etusivu
Ylen ohjelmaoppaan etusivulta pääsee katselemaan Ylen ohjelmistoa sisältötyypin mukaan lajiteltuna. Samoin varmasti muillakin kanavilla on omat ohjelmaoppaansa. Näissä kaikissa on kuitenkin se heikkous, että ei ole mitään tapaa koota kiinnostavia ohjelmia yhteen paikkaan, josta niiden lähetysajat voisi esimerkiksi siirtää kännykän kalenteriin tai tallentimeen ajastettua tallennusta varten. Toki lähetysajat voi kirjoittaa kynällä paperille ja käydä sitten siirtämässä tallentimeen käsin. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä, koska ATK:n eli automaattisen tietojen käsittelyn pitäisi juuri olla automaattista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti