tiistai 14. lokakuuta 2008

Kännykkätekniikka on kankeaa

Työryhmä ei voi toimia ilman kommunikaatiota. Varsinkin jaettuja resursseja käyttävälle työryhmälle kommunikaatio on elinehto. Jaettu resurssi voi olla esimerkiksi yhteiskäytössä oleva jakoavain. Käyttäjä 1 ei löydä jakoavainta, jos käyttäjä 2 on vienyt sen työmaalle. Käyttäjä 1 etsii avainta turhaan tietämättä, että 2 käyttää sitä. Käyttäjä 1 joutuu kysymään kaikilta ryhmän toisilta käyttäjiltä 2, 3, 4 jne. jakoavaimen sijaintia, koska hän ei tiedä, kuka tietää avaimen sijainnin.

Tällaisessa tilanteessa neuvottelupuhelu olisi erittäin hyödyllinen. Valitettavasti ainakin Nokian kännyköissä neuvottelupuhelu pitää perustaa soittamalla osallistujille yksi kerrallaan, vaikka monien puhelimien osoitekirjassa on mahdollisuus ryhmitellä nimiä. Miksi neuvottelupuhelua ei voisi aloittaa soittamalla ryhmälle ja antamalla puhelimen huolehtia osallistujille soittamisesta? Lyhyen sanoman välittämiseksi ei ole mitään järkeä antaa osallistujien odottaa puhelujen avaamista yksi kerrallaan. Vielä pahempaa on, että neuvottelupuhelussa voi ilmeisesti verkon ominaisuuksien vuoksi olla vain kuusi osapuolta.

Neuvottelupuhelua paljon järkevämpi viestintämuoto jakoavaimen löytämiseksi olisi pikayhteys. Se toimii kuten yksisuuntainen radiopuhelinviestintä, jossa kaikki osallistujat käyttävät samaa taajuutta. Vain yksi osallistuja kerrallaan voi puhua, mutta tiettävästi vain espanjalaisessa neuvottelussa kaikki osallistujat puhuvat samanaikaisesti. Pikayhteys vaatii luonnollisesti matkapuhelinverkon tuen, jota Euroopassa on saatu odottaa kuin kuuta nousevaa. Suomessa vasta Saunalahti tarjoaa pikayhteyspalvelua. Soneran asiakaspalvelija ei ollut edes kuullut pikayhteydestä, mutta osasi kyllä parin minuutin selvityksen jälkeen kertoa, että Soneralla on tekniikkaa testattu jossain päin mutta palvelun käyttöönotosta ei ole tehty mitään päätöksiä.

Ei kommentteja: