Verotustietovouhotus

Vuoden 2007 verotustiedot on julkaistu. On vaikea välttää tätä uutista, jos seuraa sanomalehtiä ja muita tiedotusvälineitä. Omituista on, että vain muutaman suurituloisimman tiedot julkaistaan. Valitettavasti tähän joukkoon kuuluvat harvaa tavallista kansalaista kiinnostavat henkilöt, nimittäin sukulaiset, ystävät ja tuttavat.

Ei ole vaikea arvata, että huippujohtajat tienaavat rahamääriä, joista kuitenkaan ei ole hirveästi iloa. Mersun ja hienon asunnon mistä tahansa saa jo ensimmäisellä miljoonalla, mutta mitä tehdä niillä lopuilla miljoonilla, joita Nokian johtajienkin tileille ropisee joka vuosi? Tavallista kansaa kiinnostaisivat tietenkin enemmän, paljonko heidän läheisensä tienaavat. Miksei siis saman tien julkaistaisi kaikkien ansiotuloja saaneiden tietoja? Ei tuon tiedon jakelu tämän päivän tekniikalla olisi juurikaan kalliimpaa tai vaikeampaa kuin 100000 parhaiten ansaitsevan tietojenkaan julkaiseminen. Esimerkiksi kolme miljoonaa nimeä ja viisinumeroista lukua tarvitsisivat vain noin 150 megatavua kaksitavuisella koodauksella. Tietysti virtasten erottamiseksi toisistaan olisi hyvä julkaista myös kotikunta. Tällöin tiedoston koko toki kasvaisi, mutta jäisi todennäköisesti 200 megatavun tuntumaan. Olisihan tuossa toki ladattavaa tyypillisellä kapeakaistaisella suomalaisella laajakaistalla.

Kesäaika on hölmöläisten hommaa

Hölmölän talossa kannettiin säkeillä valoa tupaan. Kesäaika haiskahtaa myös Hölmölän väen touhulta. Kesäaikaa perustellaan sillä, että maanviljelijät saavat aamulla enemmän valoa. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi maanviljelijät eivät voi elää auringon mukaan. Eihän maanviljelys muutenkaan ole mitään virkatyötä kahdeksasta neljään. Kylvöt ja korjuut on ajoitettava säiden mukaan ja töitä on huonon sään uhatessa tehtävä vaikka kellon ympäri. Karu totuus on, että kesällä on valoisaa ja talvella pimeää. Sitä ei kellojen siirtely muuksi muuta.

Kesäaika aiheuttaa vaikeuksia kaikilla aloilla, joilla kellonajan kulun jatkuvuus on tärkeää. Esimerkiksi liikenteen aikatauluissa kellonajan hyppäys aiheuttaa absurdeja seurauksia: jotkin junat pysähtyvät odottamaan normaaliaikaa. Eikö niiden vastaavasti kesäaikaan siirryttäessä pitäisi jäädä odottamaan vaikkapa 23 tuntia tai teleportata tunnin kulkua vastaavaa matkaa? Tietokonealalla epäjatkuvuuskohta aiheuttaa vaikeuksia esimerkiksi tehtävien ajoituksessa. Jos jotain pitää tehdä enintään tunnin välein, niin entä sitten, kun kellonajat kolmen ja neljän välillä toistuvat?

Epistä, sanoo Yhdysvallat

Yhdysvallat laittoi Venäjän valtion asevientimonopoli Rosoboronexportin kauppakieltoon. Ylen uutisten mukaan pakotteet estävät Yhdysvaltojen hallitusta käymästä kauppaa Rosoboronexportin kanssa. Yhdysvaltojen mukaan Rosoboronexport on myynyt Iranille, Syyrialle ja Pohjois-Korealle aseita tai tekniikkaa, jonka avulla maat voivat kehittää joukkotuhoaseita tai ohjuksia. Kyseiset maat eivät ole varsinaisesti ylimpiä ystäviä Yhdysvaltojen kanssa, ja onkin ihme jos Yhdysvallat sallii yleensä minkäänlaisen kaupankäynnin maiden kanssa. Venäjä pitää Ylen uutisen mukaan pakotteita laittomina. Olisi kiva tietää, minkä lain vastaisia nämä pakotteet ovat. Eihän ole olemassa mitään valtioiden välisiä lakeja, valtiosopimuksia kylläkin. 

Samana päivänä, 24.10.2008, julkaistun uutisen mukaan EU ottaa lentoliikenteen mukaan päästökauppaan. Uutisessa mainitaan myös, että Yhdysvallat on moittinut päätöstä, koska EU:lla ei voi olla oikeutta pakottaa yhdysvaltalaisia lentoyhtiöitä osallistumaan päästökauppaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten Yhdysvaltojen ja EU:n välisen lentoliikenteen rajoituksia vapauttava sopimus suhtautuu päästökauppaan.

Hyvitysmaksu on alimitoitettu

Teoston teettämän tutkimuksen mukaan kännyköihin tallennetun musiikin määrä kasvaa. Lienee siis vain ajan kysymys, milloin hyvitysmaksu laajenee kaikkiin digitaalisiin tallennusvälineisiin. Nykyisinhän maksua ei tarvitse maksaa esimerkiksi kiintolevyistä tai muistikorteista. MP3-soittimien hyvitysmaksu määräytyy mutkikkaasti portaittain. Seuraava OpenOffice.org-funktio palauttaa hyvitysmaksun, kun sille annetaan argumentiksi muistin määrä megatavuina:

Function Hyvitysmaksu (muistia As Double) As Double

  If muistia <= 512 Then
    Hyvitysmaksu = 4 
  ElseIf muistia > 512 And muistia <= 1000 Then
    Hyvitysmaksu = 7
  ElseIf muistia > 1000 And muistia <= 20000 Then
    Hyvitysmaksu = 10
  ElseIf muistia > 20000 And muistia <= 50000 Then
    Hyvitysmaksu = 12
  ElseIf muistia > 50000 And muistia <= 150000 Then
    Hyvitysmaksu = 15
  ElseIf muistia > 150000 And muistia <= 250000 Then
    Hyvitysmaksu = 18
  ElseIf muistia > 250000 Then
    Hyvitysmaksu = 21
End If
End Function

Hyvitysmaksu ääninauhoista on 0,5 senttiä minuutilta. Verrataanpa tätä hintaa MP3-pakkauksella ja 192 kbit/s virralla tallennettuun ääneen, joka varmasti toistuu korkealaatuisempana kuin esimerkiksi C-kasetin ääni. Oheisessa kuvassa on esitetty kuvitteellinen, ääninauhan minuuttihinnalla laskettu hyvitysmaksu sekä todellinen, vuoden 2008 hyvitysmaksu digitaalisista tallennuslaitteista. Kuvasta voidaan havaita, että noin kolmesta gigatavusta alkaen muistien todellinen hyvitysmaksu jää pienemmäksi kuin kuvitteellinen. Sadan gigatavun kohdalla kuvitteellinen on jo hieman yli 332 suurempi kuin todellinen ja teratavun kohdalla 3450 euroa suurempi kuin todellinen. Onkin mielenkiintoista nähdä, saako Teosto tämän eron kurotuksi umpeen. Tallennuskapasiteetin hinnan näet voidaan edelleenkin odottaa laskevan ja laitteiden tallennuskapasiteetin kasvavan.

Blogger ei toimi

Halvalla ei tässäkään tapauksessa saa hyvää. Blogger joutuu jatkuvasti virhetilanteisiin, jossa se ei yhtäkkiä tallennakaan muokattavana olevaa tekstiä. Tekstit katoavat helposti tällaisissa tilanteissa. Javascript-pohjainen editori yrittää olla avulias rivinvaihtojen kanssa, mutta todellisuudessa lähinnä ärsyttää ja vaikeuttaa kirjoittamista. Niinpä onkin suositeltavaa kirjoittaa teksti omalla koneella luotettavalla tekstieditorilla ja kopioida se Bloggeriin. Vielä suositeltavampaa on käyttää jotain kokonaan toista julkaisujärjestelmää.

Suomalaiseen näppäimistöön tulossa lisää merkkejä

Suomalaiseen näppäimistöön on tulossa lisää merkkejä. Valitettavasti tästä ei ole paljonkaan iloa, kun vanhoja puutteita ei kuitenkaan korjata. Suomalainen näppäimistöasettelu on nimittäin surkea. Tärkeiden merkkien, kuten {[]}\, kirjoittamiseksi oikean käden peukalo on väännettävä hankalasti keskelle kämmentä. Jotkin näppäimistöt vaativat enemmän kurottelua kuin toiset. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytössä oleva asettelu on ergonomisesti edellä mainittujen merkkien kirjoittamisen kannalta paljon parempi kuin suomalainen. 

Missään aiheesta julkaistussa uutisessa ei ole mainittu, kuka määrää suomalaisen näppäimistön asettelun. Tuskin näppäimistöt itse siitä kuitenkaan päättävät. Valmistajienkin käytössä täytyy olla jokin standardi, sillä muutenhan tilanne muistuttaisi autojen hallintalaitteita, joissa ainoa melko vakioitu asia on polkimien järjestys. Toki kannettavien näppäimistöt poikkeavat toisistaan, mutta niissäkin valitettavasti useimmiten on oikean käden peukalo-ongelma.

Enemmän äskettäin käytettyjä tiedostoja

Windows XP:n Explorer pitää kirjaa äskettäin käytetyistä tiedostoista, joita se luettelee käynnistä-valikossa. Tiedostojen lukumäärää voi muuttaa ryhmäkäytäntöeditorilla seuraavasta paikasta: User Configuration \ Administrative Templates \ Windows Components \Windows Explorer \Maximum number of recent documents. Rekisteriin suurin sallittu lukumäärä kirjoitetaan DWORD-heksadesimaaliarvona MaxRecentDocs avaimeen HKEY_CURRENT_USER\Software\Microsoft\Windows\CurrentVersion\Policies\Explorer.

Yhdysvaltojen vaaliväittely suorana netissä

Yle esittää Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden väittelyn suorana lähetyksenä netissä 16.10.2008 kello 4-5.30. Samaan aikaan TV1:ssä esitetään Uutisikkunaa, joka käytännössä luettelee päivän uutisia tekstinä. Ääni on yleensä jonkin Ylen radiokanavan. TV2 esittää Sudokua ja Mikämikä-tvpeliä. Miksi Yle kokee väittelyn niin tärkeäksi, että se esitetään netissä? Miksi sitä ei esitetä televisiossa? Tuskin suomalaiset ovat niin kiinnostuneita Yhdysvaltojen politiikasta, että vaivautuisivat katsomaan vaaliväittelyä keskellä yötä. Niin monet kun eivät vaivaudu edes äänestämään omissa vaaleissa. Yhdysvaltojen vaaleissa on tuskin kovin monella suomalaisella minkäänlaista äänioikeutta.

Kuka tekisi Process Explorerin?

Process Explorer on erinomainen työkalu Windows-järjestelmän vianetsinnässä. Se häviää Windowsin omalle Tehtävienhallinnalle vain verkkosovittimien siirrännän seurannassa. Yhtä hyvää työkalua Linuxille ei ole olemassa. Kuka tekisi Process Explorerin Linuxille nyt kun Linuxiinkin on vihdoinkin saatu prosessikohtainen siirräntäkirjanpito?

Kännykkätekniikka on kankeaa

Työryhmä ei voi toimia ilman kommunikaatiota. Varsinkin jaettuja resursseja käyttävälle työryhmälle kommunikaatio on elinehto. Jaettu resurssi voi olla esimerkiksi yhteiskäytössä oleva jakoavain. Käyttäjä 1 ei löydä jakoavainta, jos käyttäjä 2 on vienyt sen työmaalle. Käyttäjä 1 etsii avainta turhaan tietämättä, että 2 käyttää sitä. Käyttäjä 1 joutuu kysymään kaikilta ryhmän toisilta käyttäjiltä 2, 3, 4 jne. jakoavaimen sijaintia, koska hän ei tiedä, kuka tietää avaimen sijainnin.

Tällaisessa tilanteessa neuvottelupuhelu olisi erittäin hyödyllinen. Valitettavasti ainakin Nokian kännyköissä neuvottelupuhelu pitää perustaa soittamalla osallistujille yksi kerrallaan, vaikka monien puhelimien osoitekirjassa on mahdollisuus ryhmitellä nimiä. Miksi neuvottelupuhelua ei voisi aloittaa soittamalla ryhmälle ja antamalla puhelimen huolehtia osallistujille soittamisesta? Lyhyen sanoman välittämiseksi ei ole mitään järkeä antaa osallistujien odottaa puhelujen avaamista yksi kerrallaan. Vielä pahempaa on, että neuvottelupuhelussa voi ilmeisesti verkon ominaisuuksien vuoksi olla vain kuusi osapuolta.

Neuvottelupuhelua paljon järkevämpi viestintämuoto jakoavaimen löytämiseksi olisi pikayhteys. Se toimii kuten yksisuuntainen radiopuhelinviestintä, jossa kaikki osallistujat käyttävät samaa taajuutta. Vain yksi osallistuja kerrallaan voi puhua, mutta tiettävästi vain espanjalaisessa neuvottelussa kaikki osallistujat puhuvat samanaikaisesti. Pikayhteys vaatii luonnollisesti matkapuhelinverkon tuen, jota Euroopassa on saatu odottaa kuin kuuta nousevaa. Suomessa vasta Saunalahti tarjoaa pikayhteyspalvelua. Soneran asiakaspalvelija ei ollut edes kuullut pikayhteydestä, mutta osasi kyllä parin minuutin selvityksen jälkeen kertoa, että Soneralla on tekniikkaa testattu jossain päin mutta palvelun käyttöönotosta ei ole tehty mitään päätöksiä.

Xorg vuosia jäljessä Windowsia hiiren kiihdytysteknologiassa

Hiiren ja sen osoittimen liikkeiden ja liikenopeuksien suhde on erittäin tärkeä käyttömukavuuden kannalta. Hiiren osoitin ei saa liikkua liian nopeasti, jotta käyttäjän on helppo siirtää osoitinta pikselien tarkkuudella. Toisaalta osoitin pitäisi pystyä siirtämään tuhansien pikselien työpöytien poikki nostamalla hiiri vain kerran ylös. Ongelma on ratkaistavissa kiihdyttämällä osoittimen liikettä suurilla hiiren liikenopeuksilla. 

Avoimen koodin ikkunapalvelin X.Org, tai ainakin sen edeltäjä, on aloittanut taipaleensa joskus 1980-luvulla kuten Microsoft Windowskin. Valitettavasti Xorg on jäänyt jälkeen hiiren kiihdytysteknologiassa 2000-luvun alussa, jolloin Windowsiin tuli XP:n myötä parannettu kiihdytys, jossa hiiren osoittimen nopeus kasvaa epälineaarisesti hiiren nopeuden funktiona. Xorgin käyttäjät ovat joutuneet tulemaan toimeen vanhalla kynnys ja kiihdytys -menetelmällä, jossa osoittimen liikettä kiihdytetään vain, jos liikenopeus ylittää kynnysarvon. Tämän menetelmän heikkous on, että jos hiirtä liikutetaan lähellä kynnysnopeutta, kiihdytys menee vuoroin päälle ja pois, koska hiiren todellinen nopeus vaihtelee aina hieman. Tästä seuraa että osoitin loikkii epämääräisiä kiihdytettyjä askelia.

Toki Xorginkin kiihdytystä voi oppia käyttämään, mutta voiko oppia käyttämään sekä Windowsin että Xorgin kiihdytystä etenkin jos käyttää toista enemmän? Xorgiin pitäisi saada mahdollisuus säätää kiihdytystä mielivaltaisesti. Windowsissa on jo likimain tällainen säätö rekisteriavainten HKEY_Current_User/Control Panel/Mouse arvojen SmoothXCurve ja SmootYCurve muodossa.

Simon Thum on tehnyt kaksi vuotta työtä korjatakseen Xorgin puutteen. Näyttää siltä, että korjaus tulee vasta X11R7.5:een. Tämä tarkoittaisi ehkä vuotta 2009, jolloin Ubuntuun korjaus ehtisi ehkä vuonna 2010. Todennäköisesti korjauksen pystyy saamaan käyttöön nopeammin kääntämällä Xorgin itse.

Näin kaatuu Linux

Linux on normaalisti varsin luotettava. Ajurit lienevät syyllisiä useimpiin kaatumisiin. Piireissä on tapana syyttää varsinkin suljettuja ajureita. Tutkimustietoa kaatumisten syistä tuskin on. Microsoft on jo vuosien ajan kerännyt tietoa OCA-järjestelmän avulla ja todennut, että useimmiten Windowsin kaataa jonkin muun kuin Microsoftin koodi.

Linuxin kaataminen haluttaessa on varsin helppoa, mutta tosin vaikeampaa kuin Windowsin. Linuxin eduksi voidaan tosin lukea ajureiden kehittämisen matala aloituskynnys Windowsiin verrattuna. Ubunnussa riittää asentaa paketit build-essential ja module-assistant. Tämän jälkeen tehdään seuraavansisältöinen Makefile:

obj-m := panic.o
KDIR  := /lib/modules/$(shell uname -r)/build
PWD   := $(shell pwd)
default:
	$(MAKE) -C $(KDIR) M=$(PWD) modules

Varsinainen lähdekoodi ei juuri yksinkertaisempi voisi olla:

//panic.c:

#include <linux/init.h>
#include <linux/module.h>
MODULE_LICENSE("Dual BSD/GPL");

static int panic_init(void)
{
panic("Panic!");
}

module_init(panic_init);

Sitten tarvitsee vain rakentaa moduuli komennolla make. Tämän jälkeen moduuli asennetaan komennolla sudo insmod panic.ko. Linuxin kaataminen on siis tällä ajurilla siinä mielessä vaikeampaa kuin Windowsin, että Linuxissa tarvitaan ylläpito-oikeudet itse kaatamiskäskyyn. Tietysti Linuxiinkin voisi koodata näppäimistöajurin, joka kaataa samalla periaatteella kuin Windowsin, mutta tämä vaatiikin jo astetta syvempää ymmärrystä näppäimistöajurin toiminnasta.

Dieselöljy on vielä halpaa

Monilla kuorma-autonkuljettajilla on tapana ajaa niin nopeasti kuin mahdollista. Maantiellä tämä tarkoittaa yleistä ylinopeutta. Vain harvat malttavat noudattaa nopeusrajoitusta. Lisäksi monet kuljettajat tuhlaavat polttoainetta ajamalla ylämäkeen täydellä teholla, vaikka tietävät, että seuraavassa alamäessä on jarrutettava. Sinänsä erikoista on, että vaikka nopeusrajoitusta rikotaan yleisesti, yli 120 kilometriä tunnissa alamäessä kulkeva kuorma-auto on kuitenkin melko harvinainen näky. Tämä johtunee siitä, että nopeudensäätimet estävät nopeuden nousua jarruttamalla. Nopeudensäätimiin pitäisikin saada tien korkeuden ennakointi, joka vähentäisi energiankäyttöä ylämäessä siten, että auto ylittäisi mäen korkeimman kohdan liike-energiaa potentiaalienergiaksi vaihtamalla.

Sähköistä vaalia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn

Oikeusministeriö ajaa päättäväisesti sähköistä äänestystä kustannussäästöjen toivossa. Ministeriö on ostanut Tietoenatorilta sähköisen äänestysjärjestelmän, jota kokeillaan syksyn 2008 kuntavaaleissa Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa. 

Onkohan oikeusministeriössä kuultu sähköisestä äänestämisestä, joka tapahtuu puhelimen avulla? Tällaista äänestysmenetelmää ovat televisio-ohjelmien tuottajat käyttäneet jo vuosia. Äänestämiselle voidaan kätevästi määritellä hinta, joten äänestäjät voidaan laittaa maksamaan koko vaali tai jopa tuottamaan voittoa oikeusministeriölle. Äänioikeus on kaikilla puhelimen ja liittymän omistavilla, joilla on lisäksi varaa äänestää. Rikkailla on tietysti enemmän ääniä kuin köyhillä, koska rikkailla on varaa äänestää useaan kertaan.

Sähköisistä äänestysjärjestelmistä on paljon huonoja kokemuksia. Kuka muistaa esimerkiksi Amerikan Yhdysvaltojen farssiksi muuttuneet presidentinvaalit, joissa lopullinen tulos taidettiin saada kolikolla? IT-asiantuntija Harri Hursti on perehtynyt Yhdysvalloissa yleisessä käytössä olevaan sähköiseen äänestysjärjestelmään ja todennut, että vaalitulos on helppo väärentää jälkiä jättämättä. 

Tietoenatorin järjestelmä on epäilemättä niin monimutkainen, että sen toiminnan voi ymmärtää vain salaustekniikoiden, tietokantojen ja ohjelmoinnin asiantuntija. Suurin osa äänestäjistä ei siis ymmärrä järjestelmästä hölkäsen pöläystä. Voiko äänestäjä siten luottaa ollenkaan siihen, että äänet lasketaan oikein? Nykyiselläänkin poliitikot voivottelevat alhaista äänestysaktiivisuutta. Äänestäjien motivaatiota tuskin kohottaa epäilyttävä äänestysjärjestelmä.

Perinteinen paperiäänestys on hyvin yksinkertainen. Ääntä jä äänestäjää ei takuuvarmasti voida yhdistää. Äänet voidaan laskea uudestaan eivätkä ne katoa bittitaivaaseen. Suurin osa äänestäjistä ymmärtää, miten äänet lasketaan. Kustannussäästö ei ole riittävä perustelu vaalien sähköistämiseksi.

Uutiskommentti: Suomalaiset eivät enää osaa sytyttää takkaa

Tekniikka ja talous uutisoi 5.10.2008, että suomalaiset eivät enää luonnostaan hallitse puulämmittämistä. Sanamuoto vihjaa, että joskus suomalaiset ovat syntyneet puulämmittäjiksi. Tosiasia on, että ihminen ei synny puulämmittämistaitoisena. Kansallisuudella on asiassa tuskin merkitystä. Puulämmittäminen on jokaisen opeteltava enemmän tai vähemmän yrityksen ja erehdyksen kautta.

Puulämmittäminen on menneisyydessä ollut niin arkipäiväistä, että monet ovat unissaankin osanneet tehdä tulen. Nykyisin tulentekotaito on ehkä harvinaisempaa kuin ennen siitä yksinkertaisesta syystä, että enää ei ole tarvetta tehdä itse tulta. Lämpöä tulee kaukolämpöputkesta, sähköjohdosta, kaasusta tai öljystä. Ihmiset tarvitsevat nykyaikana varsin erilaisia taitoja kuin ennen.

Uutisessa on toki ansiotakin. Tulisijat nimittäin ei sovi taajamaan. Palaminen on niin helppoa tärvellä taitamattomuudella, että puun polttaminen muuten kuin vähäpäästöisillä pellettipolttimilla pitäisi taajama-alueella kieltää kokonaan. Väärä polttotapa tai huono tulisija synnyttävät paitsi pahanhajuista savua myös haitallisia pienhiukkasia. Tulisijoja pitäisi saada käyttää vain hätätapauksissa. Polttokiellon rikkomisesta sopiva rangaistus olisi, että palokunta tulee sammuttamaan käryttävän tulisijan vaikkapa jauhesammuttimella ja lähettää laskun perässä.

Uutisessa mainitaan myös päältä sytyttäminen. Tämä tekniikka on mittauksilla havaittu puhtaimmaksi. Kun panoksen päälle asettaa 10-15 mm paksuiseksi pilkottuja sytykepuita ja tuohta, niin panos syttyy varmasti kunhan puut vain ovat kuivia. Päältä sytytettäessä puut palavat aluksi rauhallisesti. Alta sytytettäessä puut kaasuuntuvat liian nopeasti.