Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen politiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansainvälinen politiikka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. lokakuuta 2008

Epistä, sanoo Yhdysvallat

Yhdysvallat laittoi Venäjän valtion asevientimonopoli Rosoboronexportin kauppakieltoon. Ylen uutisten mukaan pakotteet estävät Yhdysvaltojen hallitusta käymästä kauppaa Rosoboronexportin kanssa. Yhdysvaltojen mukaan Rosoboronexport on myynyt Iranille, Syyrialle ja Pohjois-Korealle aseita tai tekniikkaa, jonka avulla maat voivat kehittää joukkotuhoaseita tai ohjuksia. Kyseiset maat eivät ole varsinaisesti ylimpiä ystäviä Yhdysvaltojen kanssa, ja onkin ihme jos Yhdysvallat sallii yleensä minkäänlaisen kaupankäynnin maiden kanssa. Venäjä pitää Ylen uutisen mukaan pakotteita laittomina. Olisi kiva tietää, minkä lain vastaisia nämä pakotteet ovat. Eihän ole olemassa mitään valtioiden välisiä lakeja, valtiosopimuksia kylläkin. 

Samana päivänä, 24.10.2008, julkaistun uutisen mukaan EU ottaa lentoliikenteen mukaan päästökauppaan. Uutisessa mainitaan myös, että Yhdysvallat on moittinut päätöstä, koska EU:lla ei voi olla oikeutta pakottaa yhdysvaltalaisia lentoyhtiöitä osallistumaan päästökauppaan. Olisi mielenkiintoista tietää miten Yhdysvaltojen ja EU:n välisen lentoliikenteen rajoituksia vapauttava sopimus suhtautuu päästökauppaan.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Venäjä haluaa kunnioitusta

Ulkoministeri Stubbin mielestä Venäjään tulisi suhtautua uutena suurvaltana, joka haluaa kunnioitusta. Keinot kunnioituksen hankkimiseksi eivät toistaiseksi ole kuitenkaan olleet kovin vakuuttavia. Uhkailu, pelottelu ja uhoaminen eivät yleensä herätä kunnioitusta vaan pelkoa, vihaa ja epäluottamusta. Jos Venäjällä on kerran niin paljon taloudellisia ja sotilaallisia resursseja, niin miksi se ei sitten vaikka voisi saattaa Somalian avustuslaivat merirosvoja kihisevän rannikkoalueen läpi? Venäläisten mielestä saattaa valitettavasti olla parempi lennättää pommikoneita toisten valtioiden ilmatilan rajoilla, loukata toistuvasti toisten valtioiden kansainvälisesti sovittuja ilmatiloja ja pitää toisia vihollisina. Myös uusien alueiden valtaaminen näyttää olevan venäläisten mieleen, vaikka heidän hallussaan on jo yli 11 prosenttia maailman maapinta-alasta. 

Presidentti Halosen mielestä sitä parempi on Suomelle mitä nopeammin Venäjästä kehittyy vakaa ja demokraattinen valtio. "Sellainen naapuri on hyvä, joka ei ole äkäinen eikä nälkainen." Totta joka sana, mutta helpolla venäläiset eivät naapureitaan päästä.

Halosen mukaan Itämeren kaasuputki on ennen muuta ympäristökysymys, jota ei pidä politisoida. Hänen mielestään ei ole mitään syytä yrittää estää saksalaisia ostamasta kaasua Venäjältä. Miksi pitäisikään, kun saksalaiset tarvitsevat kaasua ja venäläisillä on sitä. Maakaasu on ympäristöystävällisimpiä fossiilisia polttoaineita. Tietysti putkesta on tehtävä huolellinen ympäristövaikutusten arviointi, jotta jo ennestäänkin surkeassa tilassa olevan Itämeren rasitusta ei enää lisättäisi. Tietysti putken rakentaminen maan päälle olisi Itämeren kannalta paras ratkaisu, mutta liekö tämän vaihtoehdon esteenä venäläisten epäluottamus puolalaisia kohtaan. Kaasuputkiyhtiön tulisi myös ymmärtää, että hankkeesta on tiedotettava paljon, yksityiskohtaisesti, totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kuinka muuten yhtiöön voisi luottaa?

Poliittisesta näkökulmasta olisi pikemminkin järkevää kannattaa kaasuputken rakentamista, sillä yleensä kaupankäynti on estänyt sotia ja lähentänyt osapuolia. Ennen maailmansotia Saksa ja Ranska olivat liittoutuneet toisiaan vastaan sotilaallisesti, maailmansotien jälkeen ne liittoutuivat kaupallisesti hiili- ja teräsunionin myötä. Maailmansotien jälkeen ne ovat eläneet sovussa jo yli 60 vuotta. Mikä olisi se unioni, jolla Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä vallitseva epäluottamus saataisiin purettua ja rakennettua tilalle luottamus, joka takaisi rauhan Eurooppaan seuraavaksi 60 vuodeksi?