Hyödyttömin virheilmoitus ikinä

Microsoftin etätyöpöytätekniikka on varsin hyödyllinen ja välttämätönkin tietokoneiden etähallinnassa. Etätyöpöytäasiakasohjelma, jonka nimi on yksinkertaisesti Remote Desktop Connection, ei tosin voi kerskailla täsmällisillä virheilmoituksilla. Palvelin on käynnissä ja sekä nmap että Microsoftin Port Query kertovat, että palvelin kuuntelee. Telnet yrittää parin sekunnin ajan ja piirtää komentorivi-ikkunan otsikkopalkin tekstin "Telnet" noin sata kertaa sekunnissa mutta etätyöpöytäyhteysyritykset katkeavat virheilmoitukseen "This computer can't connect to the remote computer." Vain "an error occurred"-linjan virheilmoitukset kenties voisivat enää olla hyödyttömämpiä. 

Nettiyhteydestä seuraa televisiomaksuvelvollisuus

Televisiomaksua on Suomessa maksettava, jos on mahdollista vastaanottaa ja seurata televisiolähetystä. Lähetyksen lähteellä ja siirtotiellä ei ole merkitystä maksuvelvollisuuden synnyssä. Esimerkiksi osoitteessa http://www.dw-world.de/dw/article/0,2144,1965486,00.html olevasta linkistä DW-TV Live-Stream pääsee seuraamaan reaaliaikaista televisiolähetystä, jonka saksalaiset ovat avokätisesti kustantaneet. Ilmeisesti palvelu on hyvin toteutettu, koska se toimii jopa Ubuntu-Firefox-Flash-yhdistelmällä. Ehkäpä tulevaisuudessa Ylekin alkaa tarjota vastaavaa palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Televisiomaksuvelvollisuuden syntyminen saksalaisesta televisiokanavasta tuntuu näet oudolta.

Televisiomaksutarkastajien tehtävä on muuttunut myös varsin mielenkiintoiseksi, koska heidän olisi tarkastettava myös tietokoneet DVB- ja kännykät DVB-H-vastaanottimien varalta sekä kaiken maailman nettitelevisiot siltä varalta, että jokin niistä sattuisi toimimaan. Tällainen toiminta on tarkastettavan yksityisyyden suojankin kannalta kyseenalaista, sillä henkilökohtainen tietokone on nimensä mukaisesti henkilökohtainen. Todennäköisesti tämä vaatisi vähintään kotietsintäluvan, joka vaatii taas vahvat rikosepäilyt. Viestintäviraston kuvaus televisiomaksutarkastustoiminnasta viittaa siihen, että televisiomaksutarkastajilla on tarkat toimintaohjeet. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten nämä ohjeet, jotka todennäköisesti ovat julkisia, suhtautuvat perinteisestä televisiosta poikkeaviin tapoihin vastaanottaa televisiolähetystä.

Paljoa montaa

Pöydällä oli montaa juustoa. Moni-sanalla on erikoinen kaksoispartitiivi, joka on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan ollut olemassa ainakin vuodesta 1796. Kaksoispartitiivi on ehkä hyödyllinen, mutta eikö "pöydällä oli monia juustoja" tarkoita juuri samaa kuin "pöydällä oli montaa juustoa", siis että pöydällä oli monia juustolajeja. Joka tapauksessa Ylen Uutiset käyttää rohkeasti hyväkseen sitä, että montaa on hyväksytty yleiskieleen: "... tällä hetkellä on vielä auki, kuinka pitkään lomautukset kestäisivät ja kuinka montaa työntekijää ne koskisivat."

Linux vastaan Windows - lopullinen totuus

Netti on pullollaan Linuxia ja Windowsia haukkuvia, kehuvia ja vertailevia kirjoituksia. Varsinkin keskusteluryhmissä on tuhansia viestejä, joissa väitellään järjestelmien paremmuudesta hyödyttömillä mutuperusteilla. Lopullinen totuus asiassa on nimittäin se, että sitä ei ole. Jokaisella on omat mielipiteensä ja mieltymyksensä. Tästä seuraa, että täydellistä käyttöjärjestelmää ei ole. Täydellisen käyttöjärjestelmän pitäisi toimia jokaisen käyttäjän toiveiden mukaan. Järjestelmän pitäisi siis kyetä lukemaan ajatuksia. Tälle tasolle tuskin on päästy edes Microsoftin hurjimmissa tutkimusprojekteissakaan.

Oikeastaan koko käyttöjärjestelmän käsite on aika sumea. Ehkä Windows voitaisiin määritellä siksi ohjelmistokokonaisuudeksi, jonka saa kun kaupasta ostaa Windows-nimisen tuotteen. Tällöin käyttöjärjestelmä sisältäisi kaikki ohjelmistot Notepadista ytimeen, joka sekin koostuu monista komponenteista. Linux taas on hyvin alkeellinen käyttöjärjestelmä siinä mielessä, että se on pelkkä ydin. Osaahan se toki tulostaa näytölle tekstiä, mutta käyttöliittymä on varsin karu. Hyvässä tapauksessa taikanappula SysRq:lla voi antaa Linuxille esimerkiksi komennon käynnistää tietokone uudelleen. Toimivaan Linux-pohjaiseen järjestelmään kuuluu ainakin kymmeniä, todennäköisesti satoja muita ohjelmia. Jakelujen pakettihakemistoissa ohjelmia on tuhansittain. Linux-pohjaisessa järjestelmässä käyttöjärjestelmän raja on siis erittäin hämärä. Tältä kannalta katsottuna Windowsia ja Linuxia edes voi vertailla. Lienee kuitenkin turha toivoa, että netinkäyttäjät tulisivat järkiinsä ja lopettaisivat turhat väittelyt. 

Venäjä haluaa kunnioitusta

Ulkoministeri Stubbin mielestä Venäjään tulisi suhtautua uutena suurvaltana, joka haluaa kunnioitusta. Keinot kunnioituksen hankkimiseksi eivät toistaiseksi ole kuitenkaan olleet kovin vakuuttavia. Uhkailu, pelottelu ja uhoaminen eivät yleensä herätä kunnioitusta vaan pelkoa, vihaa ja epäluottamusta. Jos Venäjällä on kerran niin paljon taloudellisia ja sotilaallisia resursseja, niin miksi se ei sitten vaikka voisi saattaa Somalian avustuslaivat merirosvoja kihisevän rannikkoalueen läpi? Venäläisten mielestä saattaa valitettavasti olla parempi lennättää pommikoneita toisten valtioiden ilmatilan rajoilla, loukata toistuvasti toisten valtioiden kansainvälisesti sovittuja ilmatiloja ja pitää toisia vihollisina. Myös uusien alueiden valtaaminen näyttää olevan venäläisten mieleen, vaikka heidän hallussaan on jo yli 11 prosenttia maailman maapinta-alasta. 

Presidentti Halosen mielestä sitä parempi on Suomelle mitä nopeammin Venäjästä kehittyy vakaa ja demokraattinen valtio. "Sellainen naapuri on hyvä, joka ei ole äkäinen eikä nälkainen." Totta joka sana, mutta helpolla venäläiset eivät naapureitaan päästä.

Halosen mukaan Itämeren kaasuputki on ennen muuta ympäristökysymys, jota ei pidä politisoida. Hänen mielestään ei ole mitään syytä yrittää estää saksalaisia ostamasta kaasua Venäjältä. Miksi pitäisikään, kun saksalaiset tarvitsevat kaasua ja venäläisillä on sitä. Maakaasu on ympäristöystävällisimpiä fossiilisia polttoaineita. Tietysti putkesta on tehtävä huolellinen ympäristövaikutusten arviointi, jotta jo ennestäänkin surkeassa tilassa olevan Itämeren rasitusta ei enää lisättäisi. Tietysti putken rakentaminen maan päälle olisi Itämeren kannalta paras ratkaisu, mutta liekö tämän vaihtoehdon esteenä venäläisten epäluottamus puolalaisia kohtaan. Kaasuputkiyhtiön tulisi myös ymmärtää, että hankkeesta on tiedotettava paljon, yksityiskohtaisesti, totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kuinka muuten yhtiöön voisi luottaa?

Poliittisesta näkökulmasta olisi pikemminkin järkevää kannattaa kaasuputken rakentamista, sillä yleensä kaupankäynti on estänyt sotia ja lähentänyt osapuolia. Ennen maailmansotia Saksa ja Ranska olivat liittoutuneet toisiaan vastaan sotilaallisesti, maailmansotien jälkeen ne liittoutuivat kaupallisesti hiili- ja teräsunionin myötä. Maailmansotien jälkeen ne ovat eläneet sovussa jo yli 60 vuotta. Mikä olisi se unioni, jolla Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä vallitseva epäluottamus saataisiin purettua ja rakennettua tilalle luottamus, joka takaisi rauhan Eurooppaan seuraavaksi 60 vuodeksi? 

DNA nettitikku (Huawei E169) ja Ubuntu 8.04

Huawei E169 toimii sekä massamuistilaitteena että langattomana tiedonsiirtimenä. Valitettavasti tämä monitoimisuus tuntuu myös vaikeuttavan käyttöä, sillä laite jää massamuistitilaan ellei sitä erikseen pyydetä siirtymään tiedonsiirtotilaan. Laitteen sisäinen muisti sisältää Windows-laiteohjaimen, jonka asennus alkaa automaattisesti, kun laite liitetään USB-porttiin. Kun ohjain on asennettu, se lähettää laitteelle ohjauskomennon, joka käskee laitetta käynnistämään tiedonsiirtotilan.

Linuxille valmistaja ei toimita ohjaimia, joten Linuxin käyttäjien on pärjättävä omillaan. Onneksi Josua Dietze on tehnyt usb_modeswitch-ohjelman, jolla tarvittava ohjauskomento voidaan lähettää. Tärkeä on myös usb_modeswitchiin liittyvä asetustiedosto usb_modeswitch.conf, jossa on ohjelman tarvitsemat asetukset useille laitteille. Ilman usb_modeswitchiä laite ei näy /dev-hakemistossa. Kun usb_modeswitch suoritetaan, /dev-hakemistoon pitäisi ilmestyä neljä ttyUSBn-laitetiedostoa. Näistä ensimmäinen on modeemi. 

usb_modeswitchin kääntäminen vaatii libusb- ja libusb-dev -kirjastot. Lisäksi vaaditaan tietysti build-essential-paketti. Ohjelma käännetään yksinkertaisesti komennolla gcc -l usb -o usb_modeswitch usb_modeswitch.c. Tämän jälkeen asetustiedostosta tulee poistaa kommentit riveiltä, jotka liittyvät laitteeseen, joka on käytössä. Esimerkiksi Huawei E169:ää käytettäessä tulee seuraavien rivien näyttää tältä:

########################################################
# Huawei E169
#
# Contributor: Dale Lane

DefaultVendor=  0x12d1;
DefaultProduct= 0x1001

# choose one of these:
DetachStorageOnly=1
;HuaweiMode=1

Tietysti kuten kommentissa kerrotaankin, voidaan valita jompikumpi, DetachStorageOnly tai HuaweiMode. Muut laitteet voidaan kommentoida pois #- tai ;-merkeillä. Asetustiedosto kopioidaan /etc-hakemistoon. Kun asetustiedosto on paikallaan, ohjelma suoritetaan komennolla ./usb_modeswitch, jos työhakemisto on hakemisto, jossa ohjelma sijaitsee. Kun ohjelma on suoritettu, /dev-hakemistossa pitäisi näkyä ttyUSBx-tiedostoja.

Kun laitetiedostot näkyvät, voi alkaa virittää verkkoyhteyttä. Ensinnä tulee asentaa komentosarjat ja asetustiedostot, joilla yhteys muodostetaan. Nämä ja asennusohjeet saa sivulta http://wiki.ubuntu-fi.org/Matkapuhelin_modeemina. Sivulla on myös linkit eri operaattoreiden liittymissä toimiviin asetustiedostoihin. pon-komento ei mene ilman lisäsäätöä taustalle, joten komentorivi, jolta pon käynnistetään, jää odottamaan ponin päättymistä.

Kun pon onnistuu ottamaan yhteyden, se tulostaa likimain seuraavaa:

$ pon dna
AT
OK
ATH
OK
ATE1
OK
AT+CGDCONT=1,"IP","internet","0.0.0.0",0,0
OK
ATD*99#
CONNECT
Serial connection established.
using channel 15
Using interface ppp0
Connect: ppp0 <--> /dev/ttyUSB0
sent [LCP ConfReq id=0x1  ]
rcvd [LCP ConfReq id=0x2c     ]
sent [LCP ConfRej id=0x2c  ]
rcvd [LCP ConfAck id=0x1  ]
rcvd [LCP ConfReq id=0x2d   ]
sent [LCP ConfNak id=0x2d ]
rcvd [LCP ConfReq id=0x2e   ]
sent [LCP ConfAck id=0x2e   ]
sent [PAP AuthReq id=0x1 user="hp" password=""]
rcvd [LCP DiscReq id=0x2f magic=0x358a3d3]
rcvd [PAP AuthAck id=0x1 ""]
PAP authentication succeeded
sent [IPCP ConfReq id=0x1 ]
rcvd [IPCP ConfNak id=0x1    ]
sent [IPCP ConfReq id=0x2 ]
rcvd [IPCP ConfReq id=0x12]
sent [IPCP ConfNak id=0x12 ]
rcvd [IPCP ConfNak id=0x2 ]
sent [IPCP ConfReq id=0x3 ]
rcvd [IPCP ConfReq id=0x13]
sent [IPCP ConfAck id=0x13]
rcvd [IPCP ConfAck id=0x3 ]
Could not determine remote IP address: defaulting to 10.64.64.64
Cannot determine ethernet address for proxy ARP
local  IP address xxx.xxx.xxx.xxx
remote IP address 10.64.64.64
Script /etc/ppp/ip-up started (pid 30389)
Script /etc/ppp/ip-up finished (pid 30389), status = 0x0

Jos Linux käyttää oletusreittinä esimerkiksi eth0:aa, ei yhteys nettitikun kautta välttämättä toimi. Linuxille pitää kertoa, että nettiin tulee reitittää ppp0:n kautta. Reititystaulun voi tulostaa komennolla route -n. Esimerkiksi seuraava reititystaulu 

Kernel IP routing table
Destination     Gateway         Genmask         Flags Metric Ref    Use Iface
10.64.64.64     0.0.0.0         255.255.255.255 UH    0      0        0 ppp0
0.0.0.0         0.0.0.0         0.0.0.0         U     0      0        0 ppp0

näyttäisi toimivan. Jotta pon korvaisi mahdollisen oletusreitin ppp0-reitillä, voi yhteysasetustiedostoon /etc/ppp/peers/ joutua lisäämään asetuksen replacedefaultroute. 

Nimipalvelimet voi Ubunnussa säätää -kuvakkeella, joka avaa Verkon asetukset -ikkunan, jolla on DNS-välilehti. DNA:n nimipalvelimet ovat 217.78.192.22 ja 217.78.192.78. DNA ei kerro palvelimien osoitteita Nettikaistan tilaajalle, koska ehkä olettaa, että tilaajan ei tarvitse edes tietää niitä, koska yhteysohjelma osaa hakea ne itse. Wvdial näyttäisikin hakevan ne, mutta yllä esitetty pon-komentosarja ei.

Palomuuri saattaa myös estää ppp-yhteyttä toimimasta. Firestarter-palomuuri on lisäksi oletusarvoisesti säädetty käynnistymään uudestaan aina, kun ppp-yhteys avataan. Jos yhteys ei toimi, vaikka pon toimisikin, kannattaa siis varmistaa, ettei palomuuri ole päällä.

Keskeytystilakin saattaa sekoittaa nettitikun. Ainakin jos kone laitetaan keskeytystilaan, kun tikku on kytkettynä, mutta käynnistetään, kun tikku ei ole kytkettynä, saattaa käydä, että tikku näkyy vain yhtenä ttyUSBn-laitteena. Tällöin pon ei toimi, vaan sanoo, että "Connect script failed". Ongelma saattaa ratketa laittamalla kone kerran keskeytystilaan ja käynnistämällä tikun ollessa koko ajan kiinni koneessa.

Uutiskommentti: Suomalaisilla netissä etanayhteydet

YLE Uutiset kertoi 12.9.2008, että suomalaisilla on netissä etanayhteydet. Ihmekö tuo kun halvin liittymä maksaa 10 euroa kuussa. Nopeus näissä halvoissa liittymissä on yleensä 200-300 kbit/s. Soneralla 24 Mbit yhteyden avausmaksu on 130 euroa ja kuukausimaksu 50 euroa. Netinkäytön tarvitsee olla todella ahkeraa, jotta Tavallinen Palkansaaja pystyy perustelemaan näin kalliin liittymän hankinnan. Totta kai varettamalla ohjelmistoja, elokuvia ja videoita liittymä melko nopeasti maksaa itsensä takaisin, mutta varetuksesta ei viestintäministeri voi puhua palveluna, joka edistäisi nopeiden liittymien kysyntää. Kahden suuren operaattorin tunnetut vaikeudet asiakaspalvelussa ja laskutuksessa eivät suinkaan rohkaise liittymän hankintaan. Jatkuvat uutiset irtisanomisista ja henkilöstön "kierrätyksestä" panevat ajattelemaan, että voiko tuollaiselta yritykseltä edes olettaa saavansa kunnon palvelua. Irtisanomiset, kierrätykset ja yleinen pelon ilmapiiri tuskin motivoivat ketään.

Nopeussäätimelle silmät

Nopeudensäädin on laite, joka säätää ajoneuvon moottoritehoa kuljettajan puolesta sopivan nopeuden ylläpitämiseksi. Säätimen tarkoitus on vapauttaa kuljettaja tylsästä ja melko helposti automatisoitavasta tehtävästä sekä pienentää ajoneuvon energiankulutusta. Luonnollisesti ajoneuvon nopeuden, suunnan ja paikan valinta on vielä toistaiseksi kuljettajan tehtävä. 

Energiankulutuksessa ihmissäätäjä ja kone käyvät tällä hetkellä melko tasaväkistä kilpaa. Koneella on etunaan mahdollisuus tarkkaan anturointiin ja tiedonvaihtoon ajoneuvon muiden tietojärjestelmien kanssa. Kone ei väsy eikä kyllästy. Ihmisellä on taas etunaan äly, kokemus ja näkö, joiden avulla se voi ennakoida tulevia tilanteita. Tosin koneetkin ovat jo saaneet eräänlaisia näköaisteja: jo vuosia on ollut kaupallisesti saatavana järjestelmiä, jotka tutkan avulla mittaavat muiden ajoneuvojen paikkoja ja säätävät nopeutta näiden avulla siten, että turvallinen etäisyys muihin ajoneuvoihin säilyy. 

Yksi suurimmista näköaistin tuomista eduista on kyky ennakoida pinnanmuotoja. Jos edessä on mäennyppylä, ei välttämättä kannata ylämäessä nostaa tehoa nopeuden ylläpitämiseksi, jos on selvää että alamäessä nopeus karkaa liian suureksi. Miksi tähän kuitenkaan tarvittaisiin näköaistia? Eikö kartta riittäisi? Ajo-opastimiahan on saanut kaupasta jo vuosia. Eikö niihin voisi lisätä sen kolmannen koordinaatin eli korkeustiedon? Nopeudensäädin voisi käyttää tätä tietoa päätöksenteossa. Varmasti säätimien tekijät ovat jo tulleet ajatelleeksi tätä, mutta miksi he eivät ole toteuttaneet ideaa?

Syyllinen kunnes toisin todistetaan

Elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöiden mielestä asiakas näyttää olevan oletusarvoisesti rikollinen. Miksi muuten henkilöasiakkaille myytäviin DVD-levyihin laitettaisiin lyhyt elokuvanpätkä, joilla vihjataan levyn haltijan olevan varas? Lisäksi levyiltä löytyy monenlaisia uhkauksia lisenssiehtojen vastaisen käytön seurauksista. Näiden yhtiöiden toimintatavat ovat jokseenkin samanlaisia kuin fasististen hallitusten poliisivaltioiden. Ei ole vaikeaa arvata, millaista valtiojärjestystä yhtiöt ylläpitäisivät, jos niillä olisi valtiovalta. 

Miksi tuotantoyhtiöt pitävät maksavia asiakkaitaan rikollisina? Miksi DVD-levyjen sisällön toistoa vaikeutetaan käytönestoilla, jotka piraatit kuitenkin kiertävät ja joista tavalliset rehelliset ihmiset joutuvat kärsimään? Mikseivät yhtiöt ennemmin laittaisi DVD-levyilleen viestejä, joissa he kiittävät asiakastaan siitä, että tämä on vaivautunut ostamaan levyn kaupasta?

Onko olemassa käytönestoa, jota ei olisi murrettu? Tuskinpa, vaan luultavasti kaikki käytönestot on pystytty kiertämään. DVD-levyjen CSS-järjestelmä ei käräjäoikeuden mukaan edes ole enää tekijänoikeuslain tarkoittama tehokas suojausmenetelmä. Mikseivät yhtiöt voisi siis keskittyä tekemään ostamista ja toistamista mahdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi nykyisen syyttelyn sijaan? 

Väistämisvelvollisuus kevyen liikenteen väylillä

Oletko koskaan nähneet polkupyöräilijää, joka väistäisi vastaantulevaa liikennettä esteen vuoksi? Tuskin olet, sillä useimmat polkupyöräilijät näyttävät olevan sitä mieltä, että kyseinen sääntö ei koske heitä. Liikennesääntöjen mukaanhan "jos ajoradalla on este, on sen ajoneuvon kuljettajan, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, tarvittaessa pysäytettävä ajoneuvonsa antaakseen vastaan tulevan sivuuttaa paikan." Saattaa tietysti olla, että tämä sääntö ei todellakaan koske tilannetta, jossa polkupyörä ohittaa jalankulkijoita. Olisi kuitenkin hyvä huomioida myös, että "ajoneuvon kuljettajan on kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan, polkupyöräilijän tai mopoilijan annettava tälle ajoneuvon koko ja nopeus huomioon ottaen turvallinen tila tiellä." Polkupyörä on ajoneuvo, joten sääntö koskee myös jalankulkijoita ohittavaa polkupyöräilijää. On hyvin tavallista, että polkupyöräilijät tunkevat läpi pienistä raoista kovalla vauhdilla. Onhan pyörässä kuitenkin jarrut ja useimmilla pyöräilijöillä kuitenkin myös toimiva näköaisti. Olisiko liian vaikeaa katsoa eteenpäin ja ennakoida tulevia ruuhkapaikkoja ja hidastaa?

Toinen sääntö, joka ei tunnu olevan voimassa kevyen liikenteen väylillä, on väistämisvelvollisuus. Kuinka monen mopoilijan tai polkupyöräilijän olet nähnyt liikennesääntöjen vaatimusten mukaisesti noudattavan erityistä varovaisuutta lähestyessään risteystä? Ei voi olla erityisen varovaista lähestyä alikulkutunnelin risteystä täydellä vauhdilla. Kuka muka pystyy väistämään oikealta alikulkutunnelista lähestyvää ajoneuvoa, jos vauhtia on 40 kilometriä tunnissa? 

Luonnonkaasua ja silikonia

Ylen uutinen 24.1.2008 kertoi Brasiliasta löydetyn luonnonkaasua. Hetken aikaa tuota löydöstä joutui kuitenkin miettimään, ennen kuin sen tajusi olevan maakaasua. Uutisen julkaisun jälkeen luonnonkaasu muuttuikin pian maakaasuksi. Luonnonkaasu sentään häviää kirkkaasti Google-mittarilla maakaasulle.

Silikoni on toinen aine, joka saa monesti aiheetonta huomiota. Tekniikka ja Talous kertoi uutisessaan (jossa silikoni muuttui julkaisun jälkeen piiksi), että huolellisesti hiottu silikonipallo painaa tasan kilon. Voiko olla ironisempaa asiaa kuin silikonista valmistettu kunnianarvoisa kilogramman prototyyppi, jota säilytetään huolellisesti holvissa vakioiduissa olosuhteissa ja jota vain muutama ihminen pääsee koskaan näkemään?