Apple Magic Mouse

Apple on äskettäin lanseerannut uuden hiiren, jonka nimeksi on annettu Magic Mouse. Edellisen hiiren Mighty Mouse -nimi oli jo rekisteröity, joten Apple joutui luopumaan nimestä. Ehkä oli muutenkin hyvä luopua nimestä, jota hiiren lukuisat ongelmat rasittivat. Mighty Mouse oli epäkäytännöllisen muotoinen ja sen rullapallo jumittui usein.

Uusi Magic Mouse on jälleen innovatiivinen. Sen litteähkö yläpinta toimii kosketuslevynä, jollainen on nykyisin lähes jokaisessa kannettavassa tietokoneessa. Idea on hyvä, sillä kosketuslevyssä ei ole liikkuvia osia ja vierittäminen on mahdollista kaikkiin suuntiin. Valitettavasti toteutus on myös jälleen ontuva. Hiiri on nyt niin ohut, ettei siitä saa kunnon tukea eikä otetta. Lisäksi hiiri on perso paristoille: se ahmii kaksi LR6-paristoa tyhjäksi parissa-kolmessa viikossa, vaikka tavallinen langaton hiiri tulee toimeen monta kuukautta samalla sähkömäärällä. Hiirtä ei myöskään parane sammuttaa sen omasta virtakytkimestä, sillä jos niin tekee, myös tietokoneen joutuu käynnistämään uudelleen, jotta hiiri alkaisi jälleen toimia.

Hiiri on niin pieni, että kämmen lepää pöydän päällä. Kämmenen kitka on melko suuri, joten ainoa keino liikuttaa hiirtä on nostaa koko kämmen irti pöydästä.

Jos taas kämmenen nostaa hiiren päälle, niin silloin sormenpäät ovat pöydällä.

Tällöin myös hiiren liikuttaminen on kiikkerää.

Konq... eiku Kömpelöer

Konqueror on selain, jota tyypillisesti käytetään KDE:ssä. Konqueror osaa monenlaisia temppuja. Se esimerkiksi vaihtaa Alt-Tab -valikossa näkyvän ikoninsa sen mukaan, millainen kansio Konquerorissa on avattuna. Esimerkiksi seuraava ikoni tarkoittaa system-protokollaa (?):

Tämä ikoni näkyy silloin kun Konqueror näyttää kotikansiota:

Tämä ikoni näkyy silloin, kun Konqueror näyttää ihan tavallista kansiota:

Tämä ikoni näkyy, kun Konqueror näyttää smb-protokollan kautta jaettua kansiota:

Muitakin ikoneita Konquerorilla on hihassaan, tässä vain maistiaiset. Käyttäjän on siis opeteltava yhden Konqueror-ikonin sijasta etsimään noin puolta tusinaa ikonia löytääkseen Konquerorin ikkunan.

Uudistunut ajoneuvovero epäreilu vanhoille dieselautoille

Ajoneuvovero on oikeastaan veroluonteinen maksu, joka keksittiin tilapäiseksi ratkaisuksi valtion rahapulaan 1990-luvun laman aikana. Laulun mukaan "väliaikaista kaikki on vaan" ja sanonnan mukaan "kaikki hyvä päättyy aikanaan". Ajoneuvovero kuitenkin vain porskuttaa vuodesta toiseen, eikä valtiovarainministeriö taida olla siitä aivan heti siitä luopumassa ottaen huomioon, että ajoneuvovero uudistettiin hiljattain tavoitteena "kannustaa hankkimaan vähemmän polttoainetta kuluttavia autoja." Kannusteen perusteeksi otettiin ajoneuvorekisteriin merkityt hiilidioksidipäästöt. Valitettavasti vain ennen vuotta 2001 käyttöön otettujen autojen hiilidioksidipäästötietoja ei ilmeisesti ole merkitty rekisteriin tai ei ole tiedossa, sillä ennen vuotta 2001 käyttöön otettujen autojen uusi ajoneuvovero määräytyykin porrastetusti kokonaismassan perusteella. Tyypillisestä dieselkäyttöisestä henkilöautosta, jonka kokonaismassa on välillä 1701...1800 kg ja jonka hiilidioksidipäästö on 120 g/km, joutuisi suorittamaan hiilidioksidipäästöjen perusteella 59,13 euroa veroa vuodessa mutta kokonaismassan perusteella 137,97 euroa vuodessa!

Microsoft Office Word: An error occurred while importing this file

Word saattaa antaa otsikossa mainitun virheilmoituksen (tiedoston tuonti epäonnistui) yritettäessä tuoda asiakirjaan kuvaa esimerkiksi raahaamalla tai pudottamalla tai käyttämällä Insert/Picture/From File... -komentoa. Microsoftin nettisivuilla on asiaa koskeva artikkeli, jossa mainitaan yksi mahdollinen syy: C-asemalla ei ole vapaata tilaa. Tilan puute ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun aikaisemmin samalla tavalla tehdyn kuvan tuonti on onnistunut ongelmitta.

Ajoneuvojen välinen etäisyys

Tieliikennelain mukaan "etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään." Valitettavasti monet autojen kuljettajat eivät muista tätä määräystä taikka välitä siitä, kuten eivät monesta muustakaan tieliikennettä koskevasta säännöstä. Ajamalla liian lähellä edellä kulkevaa ajoneuvoa kuljettaja ei ainoastaan vaaranna liikenneturvallisuutta vaan myös hankaloittaa huomattavasti ohittamista. Jos kerran ei pysty, halua tai uskalla ohittaa hitaammin kulkevaa ajoneuvoa, niin silloin on jättäydyttävä niin kauas että ohittajat voivat turvallisesti palata omalle kaistalleen. On paljon helpompaa ohittaa autoja yksi kerrallaan kuin kaksi kerrallaan.

Etäisyyden pitämisessä ei ole oikeastaan mitään vaikeaa. Seuraava yksinkertainen algoritmi on havaittu toimivaksi: jos edellä kulkeva ajoneuvo on liian lähellä, vähennä ajotehoa. Useimmiten pelkkä tehon pienennys riittää. Harvoin tarvitaan jarrutusta. Jo puolen minuutin kuluttua tehon pienennyksestä etäisyys yleensä jo kasvaa. 

Esa Lonkka valtakunnansovittelijaksi

Esa Lonkka on valittu valtakunnansovittelijaksi. Näin voisi päätellä sen kaltaisista otsikoista kuin "Esa Lonkasta valtakunnansovittelija." Todellisuudessa uuden valtakunnansovittelijan nimi on kuitenkin Esa Lonka. Hänen sukunimeään pitäisi tietenkin taivuttaa Lonka : Longan eikä Lonka : Lonkan, koska jälkimmäinen muoto erehdyttää luulemaan, että nimi on Lonkka. Suomen kielen standardien mukaan erisnimiä taivutetaan kuten yleisnimiäkin. Meri : Meren, Ovi : Oven, Kivi : Kiven.

Nettimittari Linuxiin

Viestintävirasto jakaa maksutta Nettimittari-ohjelmaa, jolla voi mitata nettiliittymän tiedonsiirtonopeuden. Nettimittari on Windows-ohjelma, mutta se toimii myös Winellä. Viestintävirastolla on myös Nettimittarin tukena palvelu, johon mittaustulokset tallentuvat. Palveluun rekisteröityneet käyttäjät pääsevät tarkastelemaan mittaustuloksiaan. Rekisteröinnissä on valittava liittymän tyyppi, missä piileekin palvelun heikkous. Suomessa on vähintään kymmeniä, todennäköisesti satoja, liittymätyyppejä, joiden nimetkin muuttuvat jatkuvasti. Palvelun ylläpitäminen on ilmeisesti Viestintävirastolle ylivoimainen taakka, koska läheskään kaikkia liittymiä ei ole mahdollista valita.

Linuxille on saatavissa useita vaihtoehtoisia nettmittareita, esimerkiksi komentoriviohjelma iperf. Sille tarvitsee vain kertoa nopeudenmittauspalvelimen osoite. Esimerkiksi DNA:n palvelimen osoite on nettimittari.dnainternet.fi. Palvelin on portissa 1651. Komento iperf -c nettimittari.dnainternet.fi -p 1651 tulostaa seuraavanlaisen raportin:

------------------------------------------------------------
Client connecting to nettimittari.dnainternet.fi, TCP port 1651
TCP window size: 16.0 KByte (default)
------------------------------------------------------------
[  3] local 87.95.36.130 port 56894 connected with 89.166.55.1 port 1651
[ ID] Interval       Transfer     Bandwidth
[  3]  0.0-10.5 sec    280 KBytes    219 Kbits/sec