Ajoneuvojen välinen etäisyys

Tieliikennelain mukaan "etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään." Valitettavasti monet autojen kuljettajat eivät muista tätä määräystä taikka välitä siitä, kuten eivät monesta muustakaan tieliikennettä koskevasta säännöstä. Ajamalla liian lähellä edellä kulkevaa ajoneuvoa kuljettaja ei ainoastaan vaaranna liikenneturvallisuutta vaan myös hankaloittaa huomattavasti ohittamista. Jos kerran ei pysty, halua tai uskalla ohittaa hitaammin kulkevaa ajoneuvoa, niin silloin on jättäydyttävä niin kauas että ohittajat voivat turvallisesti palata omalle kaistalleen. On paljon helpompaa ohittaa autoja yksi kerrallaan kuin kaksi kerrallaan.

Etäisyyden pitämisessä ei ole oikeastaan mitään vaikeaa. Seuraava yksinkertainen algoritmi on havaittu toimivaksi: jos edellä kulkeva ajoneuvo on liian lähellä, vähennä ajotehoa. Useimmiten pelkkä tehon pienennys riittää. Harvoin tarvitaan jarrutusta. Jo puolen minuutin kuluttua tehon pienennyksestä etäisyys yleensä jo kasvaa. 

Esa Lonkka valtakunnansovittelijaksi

Esa Lonkka on valittu valtakunnansovittelijaksi. Näin voisi päätellä sen kaltaisista otsikoista kuin "Esa Lonkasta valtakunnansovittelija." Todellisuudessa uuden valtakunnansovittelijan nimi on kuitenkin Esa Lonka. Hänen sukunimeään pitäisi tietenkin taivuttaa Lonka : Longan eikä Lonka : Lonkan, koska jälkimmäinen muoto erehdyttää luulemaan, että nimi on Lonkka. Suomen kielen standardien mukaan erisnimiä taivutetaan kuten yleisnimiäkin. Meri : Meren, Ovi : Oven, Kivi : Kiven.

Nettimittari Linuxiin

Viestintävirasto jakaa maksutta Nettimittari-ohjelmaa, jolla voi mitata nettiliittymän tiedonsiirtonopeuden. Nettimittari on Windows-ohjelma, mutta se toimii myös Winellä. Viestintävirastolla on myös Nettimittarin tukena palvelu, johon mittaustulokset tallentuvat. Palveluun rekisteröityneet käyttäjät pääsevät tarkastelemaan mittaustuloksiaan. Rekisteröinnissä on valittava liittymän tyyppi, missä piileekin palvelun heikkous. Suomessa on vähintään kymmeniä, todennäköisesti satoja, liittymätyyppejä, joiden nimetkin muuttuvat jatkuvasti. Palvelun ylläpitäminen on ilmeisesti Viestintävirastolle ylivoimainen taakka, koska läheskään kaikkia liittymiä ei ole mahdollista valita.

Linuxille on saatavissa useita vaihtoehtoisia nettmittareita, esimerkiksi komentoriviohjelma iperf. Sille tarvitsee vain kertoa nopeudenmittauspalvelimen osoite. Esimerkiksi DNA:n palvelimen osoite on nettimittari.dnainternet.fi. Palvelin on portissa 1651. Komento iperf -c nettimittari.dnainternet.fi -p 1651 tulostaa seuraavanlaisen raportin:

------------------------------------------------------------
Client connecting to nettimittari.dnainternet.fi, TCP port 1651
TCP window size: 16.0 KByte (default)
------------------------------------------------------------
[  3] local 87.95.36.130 port 56894 connected with 89.166.55.1 port 1651
[ ID] Interval       Transfer     Bandwidth
[  3]  0.0-10.5 sec    280 KBytes    219 Kbits/sec

Uutiskommentti: laittomien ohjelmistojen käyttö kasvaa Suomessa

Ohjelmistoteollisuutta edustava BSA-järjestö kertoo, että laittomien ohjelmistojen käyttö kasvaa nopeasti Suomessa. Yhtä nopeasti sen sijaan on vaikea keksiä, millainen ohjelmisto on laiton tai mikä toisin sanoen mikä tekee ohjelmistosta laittoman. Ainakin kai se DVD-levyjen salauksen purkamiseen tarkoitettu ohjelma on laiton. Lisäksi ehkä jokin lapsipornoa generoiva ohjelma saattaisi olla laiton.

The system cannot execute the specified program

Windows XP sisältää virtuaalisen DOS-koneen eli ntvdm.exe:n, jonka avulla voi suorittaa vanhoja DOS-ohjelmia. Valitettavasti DOS-ohjelmat eivät vieläkään ymmärrä kuin 8.3-tiedostonimiä, joissa siis tiedoston nimi saa koostua enintään 8 merkkiä pitkästä alkuosasta ja kolme merkkiä pitkästä loppuosasta, joka on erotettu alkuosasta pisteellä. Kun Windowsissa yrittää suorittaa DOS-ohjelmaa hakemistossa, jonka polku on hyvin pitkä, järjestelmä saattaa palauttaa otsikon mukaisen virheilmoituksen. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että DOS-ohjelma ei ymmärrä liian pitkiä polkuja. Jos ohjelma pitää suorittaa juuri siinä hakemistossa, ongelman voi silti kiertää tekemällä hakemistosta uuden aseman. Windows Explorerissahan tämä onnistuu näppärästi valitsemalla Tools|Map Network Drive. Folder-kenttään kirjoitetaan hakemiston polku UNC-notaatiolla. Esimerkiksi C-asemalla sijaitsevaan hakemistoon päästään näin: \\koneennimi\c$\Documents and Settings\käyttäjännimi\käyttäjännimi's Documents\pitkä\hakemistopolku\johon\ei\DOS\ohjelmalla\pääse.

Influenssapaniikki

Uusi influenssa on saanut ihmiset hamstraamaan hengityssuojaimia ja influenssalääkettä, turhaan. Toki lääke saattaa lievittää oireita taudin mahdollisesti iskiessä, mutta olisi järkevämpää säästää lääkkeet todella sairastuneille. Paperiset hengityssuojaimetkin olisi hyvä säästää sairastuneille. Terveille ne ovat täysin hyödyttömiä, sillä ne eivät mitenkään kykene estämään viruspartikkeita pääsemästä limakalvoille. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suojain ei ole ilmatiivis ja että suodatinpaperia ei ole tarkoitettu niin pienten partikkelien suodatukseen. Järkyttävintä on nähdä kuvia, joissa ihmiset pitävät suojainta niin, ettei se edes peitä nenää. Miten ihmeessä nämä ihmiset kuvittelevat suojaimen auttavan?

Viruspartikkelien kokoiseen pölyyn tehoavia suodattimia on kyllä olemassa, mutta ne ovat kymmenien eurojen hintaisia nenän ja suun peittäviä puolimaskeja. Ne ovat raskaita kantaa ja hengittää. Lisäksi hengitysilman suodatuksen hyöty on hyvin kyseenalaista, jos ei myös suojata koko kehoa leijuvilta viruspartikkeleita. Käytännössä tämä tarkoittaisi koko kehon peittävää haalaria. 

Paperiset kasvomaskit on tarkoitettu estämään pisaroita leviämästä uloshengitysilman, syljen ja aivastusten mukana. Muuhun niistä ei ole. Toki sairastuneen on huomaavaista käyttää kasvomaskia. Sairaan pitäisi kuitenkin ensisijaisesti eristäytyä eli jäädä kotiin. 

Windows XP:n haku

Windows XP:n hakutoiminto on varsin eriskummallinen, sillä vaikka massamuisti on olevinaan indeksoitu indeksointipalvelulla, siitä huolimatta yksinkertainen tiedoston löytäminen Explorerilla voi kestää yli minuutin. Esimerkiksi Mac OS X:ssä on jo vuosia ollut Spotlight, jolla tiedostot löytyvät usein sekunneissa. Unixeissa on komentorivillä locate, joka ei tosin etsi tiedostojen sisältöä mutta on kuitenkin nopea. Tietysti Windows XP on jo vanhanaikainen, sehän on pääosin kehitetty jo lähes kymmenen vuotta sitten. Tämäpä on kai niitä ominaisuuksia, joiden kanssa vanhaan takertuvan käyttäjän on tyydyttävä elämään.

Lisäharmia aiheuttaa indeksointipalvelu. Se luulee olevansa kohtelias ja indeksoi vain silloin kun käyttäjä ei ole aktiivinen. Tämän se taas päättelee syötelaitteiden toiminnasta, tai siis pikemminkin siitä että syötelaitteista ei tule syötettä. Valitettavasti tällainen päättely vuotaa kuin seula. Jos käyttäjä käynnistää esimerkiksi asennusohjelman ja jättää sen ajoon, indeksointipalvelu saattaa yhtäkkiä keksiä, että sen täytyy indeksoida juuri nyt. Tällöin asennusohjelma joutuu kilpailemaan massamuistista indeksointipalvelun kanssa. Tietäähän sen mitä tästä taas seuraa: 531823 minutes remaining.