Valtioneuvosto aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella

Talouskriisi ei jätä vaihtoehtoja hallitukselle, joka on päättänyt keventää verotusta ja joka ei halua leikata palveluita. Valtio ottaa velkaa selvitäkseen talouskriisistä. Laskut maksetaan suomalaisella työllä. Eläkeikää nostetaan asteittain kahdella vuodella. Erityisesti yliopistot ja korkeakoulut joutuvat silmätikuksi hallituksen miettiessä, miten kansalaiset saadaan valmistumaan ja siirtymään nuorempina työelämään.

Yksi keino nopeuttaa opiskelua on jättää varusmiespalvelus väliin. Huonoin tilanne on henkilöllä, joka määrätään astumaan palvelukseen talven saapumiserässä. Heiltä saattaa kulua jopa reilu vuosi hukkaan. Ensin he odottavat palvelukseen astumista ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden jälkeen. Kuusi kuukautta palvelevat pääsevät aloittamaan opiskelut vielä saman vuoden syksyllä, mutta 9 kuukautta palvelevat tipahtavat helpommin kelkasta, koska kotiutuvat vasta lokakuussa. Vuoden palvelevilla saattaa olla mahdollista jatkaa seuraavan vuoden keväällä siitä mihin viime vuoden syksyllä jäi olettaen, että mahdolliset lukuvuoden mittaiset kurssit tämän sallivat.

Kannattaisiko kokeilla mallia, jossa siviilipalveluksen valitsevat työllistyisivät esimerkiksi opetusassistenteiksi omaan kouluunsa ja voisivat työtehtäviensä ohella hoitaa omaa opiskeluaan? Tai voisiko varusmiespalveluksen suorittajille tarjota porkkanana esimerkiksi parempaa opintotukea kuin siviileille? Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio maksaa yliopistokoulutuksen kaikille armeijaan värväytyville. Siellä kyseessä onkin todella jännittävä porkkana, sillä lähes kaikki armeijaan menijät joutuvat ihan oikeaan sotaan.

Maksaako vai ei?

Pääministeri Vanhanen 11.10.2008: "Suomalaiset eivät joudu muiden maiden pankkikriisien maksajiksi."

Pääministeri Vanhanen 24.2.2009: "Talouskriisin laskut maksetaan suomalaisella työllä."

Tarkkaavainen lukija, yhtä tarkka kuin vanhoja puheitaan selittelevä poliitikko, huomaa, että vanhemmassa lausunnossa puhuttiin pankkikriisistä mutta jälkimmäisessä talouskriisistä. Lähinnä näkökulma ratkaissee, mitä eroa on pankki- ja talouskriisillä ja voiko niitä yleensäkin erottaa toisistaan.

Salli ikkunoiden siirtäminen työpöydän yläreunan yläpuolelle

Compiz on varsin mukava ohjelma, joka tuo vapaalle työpöydälle joustavuutta ja tehokkuutta. Se antaa käyttäjälle lähes loputtomasti mahdollisuuksia säätää ikkunoinnin toimintaa. Käyttäjällä on todellakin vapautta säätää työpöytäänsä. Tosin yksi vapautta rajoittava oletusasetus estää käyttäjää siirtämästä ikkunan otsikkopalkin yläreunaa työpöydän yläreunan yläpuolelle. Asettamalla /apps/compiz/plugins/move/allscreens/options/constrain_y epätodeksi voidaan ikkunan otsikkopalkin siirtäminen työpöydän yläreunan yläpuolelle sallia. Tämä on tarpeen, jos haluaa esimerkiksi nähdä Kaffeinen ikkunasta mahdollisimman paljon pelkkää videokuvaa. Kaffeinehan sijoittaa videoruudun ikkunansa alareunaan. Toki monissa ohjelmissa on varmasti mahdollisuus estää valikkorivejä ja vastaavia näkymästä, mutta näiden säätäminen on huomattavasti hitaampaa kuin ikkunan siirtäminen. 

Turkikset eriarvoisessa asemassa

Pääministeri Vanhanen osallistui äskettäin turkistapahtumaan, jossa totesi hallituksen tukevan laillista elinkeinoa. Olisi hyvä kuulla pääministerin mielipide myös kissan ja koiran turkiksien viennin ja tuonnin kiellosta. Nyt myös kissan ja koiran turkisten ammattimaisesta myynnistä voi saada sakkoa. Logiikkaa näistä säädöksistä lienee yhtä turha hakea kuin maitokaupan aukiolosäännöistä, mutta olisiko valtioneuvoston kanta se, että Suomessa tuotettu turkis on hyvä? Tämä selittäisi sen, että kissan ja koiran turkisten vienti ja tuonti on ollut kiellettyä mutta että niitä on kaiketi kuitenkin saanut myydä. Koiran ja kissan turkisten myynnin kieltävästä säädöksestä valtioneuvosto voi syyttää EU:ta, eikä sen tarvitse ottaa syytä niskoilleen. Tosin asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Jos EU yrittäisi kieltää kaikkien turkisten myynnin, pääministeri Vanhanen tekisi varmasti kaikkensa estääkseen tämän, koska Suomessa kasvatetaan turkiksia ja koska elinkeino lakkaisi olemasta elinkeino, kun tuotetta ei enää saisi myydä. 

ASX:n toistaminen mplayerilla

Monesti videot tarjoillaan nettisivuilla ASX-tiedoston avulla. Tämä tiedosto ei sisällä itse videota, vaan tiedon videon sijainnista. Olisi kiva tietää, miksi ei voitaisi yksinkertaisesti laittaa linkkiä videoon. Joka tapauksessa mplayerilla ASX-tiedoston voi toistaa komennolla mplayer -playlist tiedosto.asx. Jos nettiyhteyden nopeus ei riitä virran toistoon, voi virran tallentaa paikalliseen massamuistiin komennolla mplayer -playlist tiedosto.asx -dumpstream. Tällöin virta tallentuu stream.dump-tiedostoon, josta sen voi toistaa komennolla mplayer stream.dump. Virran tallennus kestää vähintään yhtä kauan kuin virran reaaliaikainen toisto, toisin sanoen virran tallennusta ei voi nopeuttaa.

Tiedostojen poistaminen Windowsissa

Tiedostojen poistaminen Windowsissa on yllättävän vaikeaa. Explorer pysäyttää poistamisoperaation ensimmäiseen käyttö estetty -virheeseen. Tämän takia on tiedostot ensin otettava omistukseen seuraavalla tavalla, joka edellyttää käyttäjältä ylläpitäjän oikeuksia:

1. Valitse poistettavat tiedostot
2. Avaa Ominaisuudet-ikkuna napsauttamalla valintaa hiiren kakkospainikkeella ja valitse Ominaisuudet.
3. Avaa Oikeudet-välilehti.
4. Paina Lisäasetukset-nappulaa.
5. Avaa Omistaja-välilehti.
6. Valitse uudeksi omistajaksi oma käyttäjätunnuksesi.
7. Valitse kohta "Korvaa oikeudet aliobjekteissa...".
8. Paina OK.

Nyt voit antaa tiedostoille tarvittavat kirjoitusoikeudet. Kannattaa saman tien antaa täydet oikeudet. Näiden toimenpiteiden jälkeenkin ongelmia saattaa lisäksi syntyä vain luku -attribuutista. Yksi keino on siirtää tiedostot roskakoriin ja sen jälkeen tyhjentää roskakori.

Hämäyksen vuoksi Microsoft on koodannut Explorerin siten, että se piilottaa edellä mainitut nappulat ja välilehdet kokonaan, jos käyttäjällä ei ole ylläpitäjän oikeuksia. Lisäksi yksinkertainen tiedostojen jako estää Oikeudet-välilehteä näkymästä. Windows XP Homessa välilehteä ei myöskään ole samoin kuin Vistan Basic-versiossa.

Kohti nollavisiota

Työelämässä moniin tehtäviin tarvitaan koulutus, joka on voimassa kerrallaan muutaman vuoden ilman lisäkoulutusta, mutta samaan aikaan ajokortti voi olla voimassa kymmeniä vuosia ilman lisäkoulutusta. Esimerkiksi tieturvakoulutus sekä tulityö- ja turvallisuuskortit ovat voimassa vain viisi vuotta kerrallaan. Tieliikenteessä ajoneuvon kuljettajalta vaaditaan suurta huolellisuutta ja taitoa. Samoin kuin kipinöitä synnyttävässä tulityössä, liikenteessä on kyse hengestä ja terveydestä. Virheet saattavat johtaa suuriin murheisiin ja kärsimyksiin, eikä virheitä saa siksi tapahtua. Lisäksi tieliikenteen säännökset muuttuvat jatkuvasti, ja jokaisen kuljettajan velvollisuus on olla selvillä säännöistä ennen ajoon lähtöä. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että teillä liikkuu hämmästyttävän paljon kuljettajia, jotka eivät osaa perusliikennemerkkejäkään. Entä miten paljon teillä liikkuu kuljettajia ajoneuvoilla, joiden turvalliseen kuljettamiseen heidän käytännön ajotaitonsa ei riitä? Todennäköisesti vähintään yhtä paljon kuin heitä, joiden teoriatiedoissa on vakavia puutteita. Tieliikenteen kuljettajien osaamisen valvonnassa tarvitaan selvästi tiukempaa otetta.

Ajokorttiasetukseen olisikin pikimmiten lisättävä säädökset kuljettajien ajotaidon seurannasta. Jokaisen kuljettajan tulisi vähintään viiden vuoden välein osoittaa ajotaitonsa uusintatutkinnossa, jossa tehdään sekä teoria- että ajokoe. Myös kuljettajien näkökyky pitäisi tarkastaa useammin. Näkö voi heikentyä nuorillakin muutamassa vuodessa. Näkökyvyn tarkistus on varsin nopea ja halpa toimenpide, joka voidaan tehdä kaikissa optikkoliikkeissä. Terveyskeskuslääkäreitä ei saa kuormittaa näkötutkimuksilla. Vastaanottohuoneessa taululla tehty tutkimus on myös paljon epätarkempi kuin optometrillä tehty. 

Usein tällaisia uudistuksia vastustetaan vetoamalla kustannuksiin. Kustannuksista murehtivien on myös syytä muistaa, että liikenneonnettomuudet ovat helposti erittäin kalliita. Onko mikään turvallisuutta parantava toimenpide liian kallis, jos sillä voidaan estää edes yhtä ihmistä vammautumasta elinikäisesti tai kuolemasta liikenneonnettomuudessa? Toinen useasti käytetty vastustusperustelu on, että useimmat kuljettajat kuitenkin ovat riittävän taitavia ja että näiden taitavien kuljettajien testaaminen ja kouluttaminen on turhaa. Valitettavasti kuitenkin liikenneturvallisuus on vain yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Siksi ajotaitoa parantavan ja ylläpitävän koulutuksen tulee olla pakollista kaikille. Eri asia on tahallinen liikenneturvallisuuden vaarantaminen kuten suuret ylinopeudet ja rattijuopumus. Näiden estämiseksi tarvitaan automaattinen kulunvalvonta ja alkolukko.