tiistai 24. helmikuuta 2009

Valtioneuvosto aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella

Talouskriisi ei jätä vaihtoehtoja hallitukselle, joka on päättänyt keventää verotusta ja joka ei halua leikata palveluita. Valtio ottaa velkaa selvitäkseen talouskriisistä. Laskut maksetaan suomalaisella työllä. Eläkeikää nostetaan asteittain kahdella vuodella. Erityisesti yliopistot ja korkeakoulut joutuvat silmätikuksi hallituksen miettiessä, miten kansalaiset saadaan valmistumaan ja siirtymään nuorempina työelämään.

Yksi keino nopeuttaa opiskelua on jättää varusmiespalvelus väliin. Huonoin tilanne on henkilöllä, joka määrätään astumaan palvelukseen talven saapumiserässä. Heiltä saattaa kulua jopa reilu vuosi hukkaan. Ensin he odottavat palvelukseen astumista ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden jälkeen. Kuusi kuukautta palvelevat pääsevät aloittamaan opiskelut vielä saman vuoden syksyllä, mutta 9 kuukautta palvelevat tipahtavat helpommin kelkasta, koska kotiutuvat vasta lokakuussa. Vuoden palvelevilla saattaa olla mahdollista jatkaa seuraavan vuoden keväällä siitä mihin viime vuoden syksyllä jäi olettaen, että mahdolliset lukuvuoden mittaiset kurssit tämän sallivat.

Kannattaisiko kokeilla mallia, jossa siviilipalveluksen valitsevat työllistyisivät esimerkiksi opetusassistenteiksi omaan kouluunsa ja voisivat työtehtäviensä ohella hoitaa omaa opiskeluaan? Tai voisiko varusmiespalveluksen suorittajille tarjota porkkanana esimerkiksi parempaa opintotukea kuin siviileille? Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtio maksaa yliopistokoulutuksen kaikille armeijaan värväytyville. Siellä kyseessä onkin todella jännittävä porkkana, sillä lähes kaikki armeijaan menijät joutuvat ihan oikeaan sotaan.

Maksaako vai ei?

Pääministeri Vanhanen 11.10.2008: "Suomalaiset eivät joudu muiden maiden pankkikriisien maksajiksi."

Pääministeri Vanhanen 24.2.2009: "Talouskriisin laskut maksetaan suomalaisella työllä."

Tarkkaavainen lukija, yhtä tarkka kuin vanhoja puheitaan selittelevä poliitikko, huomaa, että vanhemmassa lausunnossa puhuttiin pankkikriisistä mutta jälkimmäisessä talouskriisistä. Lähinnä näkökulma ratkaissee, mitä eroa on pankki- ja talouskriisillä ja voiko niitä yleensäkin erottaa toisistaan.